Lapselle on ominaista toimia leikkimällä, koska he käsittelevät kokemaansa ja oppivat tällöin. Leikkiessä harjoitellaan monenlaisia taitoja kuten kielellisiä-, sosiaalisia- sekä vuorovaikutustaitoja. Leikkiessä käsitellään myöskin monenlaisia tunteita joka on tärkeää lapsen kehitykselle.
Aikuisen tehtävä lapsen leikkiessä on luoda leikille mahdollisuuksia, kuten eri kokoisia tiloja, välineitä, leikin ohjausta ja siihen liittymiseen apua, leikkirauhaa sekä aikaa leikkimiselle ja mahdollisuuksia jatkaa leikkiä jos se on jäänyt kesken.
Aikuisen tehtävänä on myös havainnoida lapsen leikkimistä ja osallistua lapsen leikkiin, koska leikkitaidot eivät ole itsestäänselvyys. On tärkeää ohjata lasta kielellisesti, tarjota riittävästi välineitä leikkimiseen, olla mukana leikissä tai seurata kauempaa, luoda turvallisuuden tunnetta lapselle ja tarjota läheisyyttä jos lapsi sitä kaipaa sekä mahdollistaa leikin harjoittelulle säännölliset puitteet.
Leikeillä on erilaisia lajeja kuten esineleikki johon kuuluu toimintaleikit ja rakenteluleikit (hippa- ja legoleikit), omaehtoinen luova leikki johon kuuluu erilaiset roolileikit ja näytelmäleikit sekä nukketeatteri (kodinleikkiminen), sääntöleikit jotka sisältävät draamaleikit ja didaktiivisen leikin (didaktiivinen leikki tarkoittaa leikkiä jossa opitaan jotakin. Kapteeni käskee, sanaleikit, seuraa johtajaa).
Top-jaksolla voisin järjestää lapsille erilaisia sääntöleikkejä kuten maa-meri-taivas leikki taikka peili. Tai yrittää tehdä päiväkotiin uusia leikkipaikkoja kuten majaleikkipaikka tai kodinleikkimisen soveltuva paikka, jossain päin päiväkotia missä leikkijät eivät olisi kuitenkaan kenenkään tiellä.
Liikkuminen
Lapsen täytyy liikkua päivittäin 3 tuntia uusien säädösten mukaan ja liikunta on lapsen normaalin kehityksen ja kasvun edellytys. Liikunnan tulisi olla reipasta ja lapsen pitäisi hengästyä. Liikunta vaikuttaa lapsen psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Motoriset taidot kehittyvät toistamalla samoja asioita (kuten perustaidot käveleminen, juokseminen, heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen) ja näin heidän motoriset taidot automatisoituvat.
Aikuisen tulee huomioida lapsen tarpeet ja huolehtia, että lapsi liikkuu monipuolisesti. Ympäristön tulisi olla vaihtelevaa ja innostava, jotta kokemus olisi lapselle mieluinen ja hänen suhde liikuntaan olisi positiivinen jatkossakin.
Aikuisen tulee huomioida lapsen tarpeet ja huolehtia, että lapsi liikkuu monipuolisesti. Ympäristön tulisi olla vaihtelevaa ja innostava, jotta kokemus olisi lapselle mieluinen ja hänen suhde liikuntaan olisi positiivinen jatkossakin.
Varhaiskasvatuksen ympäristön tulisi olla lasta motivoiva ja innostava. Hyvä ympäristö on tarpeeksi haasteellinen lasten ikäryhmään verrattuna ja se vahvistaa halua oppia uusia asioita ja kehittää taitoja. Lapset tarvitsevat myös riittävästi tilaa ja siksi tulee mahdollistaa, että tiloissa on erilaista tekemistä ja päiväkodin henkilökunnan tulee järjestää ja ohjata lapsille liikuntaa muutaman kerran viikossa, sekä sisä- että ulkoliikuntaa. Lasten liikunnallisia taitoja on tärkeää havainnoida ja lasta pitää kannustaa erilaiseen liikkumiseen.
Lisäksi arkipäiväisiin toimintoihinkin voi liittää liikuntaa, kun lapset tarvitsevat sitä tai kun se sopii tilanteeseen. Ohjattujen liikuntahetkien tulisi kestää 10 minuutista 60 minuuttiin lasten iän ja liikunnan tyypin huomioon ottaen.
Top-jaksolla voisin toteuttaa lapsille jonkinlaisen toimintaradan, jossa olisi erilaisia tehtäviä lapsille riippuen lasten iästä. Radassa voisi olla esimerkiksi pallon potkaisemista, lyömistä tai heittämistä, juoksemista, ryömimistä jonkin tunnelin läpi mahdollisesti sekä kierimistä.
Lopuksi pitäisin lapsille leikin jossa nimetään eri kehon osia (pää, olkapäät, peppu, polvet, varpaat - leikin avulla). Kehon osien nimeäminen auttaa motoriikan kehittymisessä.
Tutkiminen
Lapsi kiinnostuu ympäristöstä ja tutkii sitä mielellään kaikilla aisteillaan, siksi ympäristön tulisi olla tutkimiseen kannustava ja turvallinen. Ympäristöä pitää muokata lapsen iän ja kehitystason mukaisesti ja aikuisen tulee olla aina saatavilla ja läsnä.
Pienelle lapselle lähiympäristön tutkiminen riittää. Luonto ja lähiympäristö tarjoaa lapselle paljon ihmeteltävää riippumatta vuodenajasta. Kasvattajan tulee mahdollistaa lapselle myönteinen ja tutkimiseen kannustava ilmapiiri jossa on saatavilla erilaisia materiaaleja ja luomalla tilanteita missä lapset voivat olla aikuisten ja muiden lasten kanssa tutkimassa asioita, joita luonnosta on löytynyt.
Lasta pitää havainnoida ja häneltä kannattaa kysellä luonnosta löytyneistä asioista. Lapsen kysymykset ovat tärkeitä ja arvokkaita, koska niistä saa tietoa mikä lapselle on tärkeää ja hän haluaa oppia asioista enemmän. Näitä asioita kasvattajat käyttävät suunnitellessaan lapsille erilaista toimintaa.
Kokemuksia ja elämyksiä on hyvä tuoda lapsen mieleen jälkikäteen ja pohtia. Kasvattajan pitää tuoda oppimisprosessi näkyväksi lapselle esimerkiksi tutkimisprosessissa. Tutkimuksien kuvaaminen ja piirtäminen auttaa lasta muistamaan tutkimistilanteen jatkossa.
Lapset haluavat ymmärtää asioita paremmin ovat siksi kiinnostuneita asioista, joista he ovat kuulleet tai joista he tietävät jo jotain. Lapset käyttävät ja tutkivat päiväkodissa oppimiaan asioita kotonakin ja he kertovat niistä innoissaan vanhemmilleen tällaisia asioita voisi olla vaikka revontulien syntyminen ja pulkan luistaminen lumella.
Top- jaksolla voisin lasten kanssa tutkia esimerkiksi lunta. Mitä sille tapahtuu kun sen tuo sisälle, kauanko sulamiseen menee, mitä siitä voi tehdä (pallo, lumiukko jne.) Tai sitten voisin järjestää päiväkodille (tai käyttää päiväkodin jos löytyy) tunnustelupusseja joissa olisi eri muotoisia, kokoisia ja tuntuisia esineitä ja lapset voisivat tunnustella niitä silmät kiinni. Pusseissa voisi olla kankaan paloja, marmorikuulia, helmiä, legopalikoita, pumpulia ja klemmareita tai muita pieniä esineitä kuten leluja.
Top- jaksolla voisin lasten kanssa tutkia esimerkiksi lunta. Mitä sille tapahtuu kun sen tuo sisälle, kauanko sulamiseen menee, mitä siitä voi tehdä (pallo, lumiukko jne.) Tai sitten voisin järjestää päiväkodille (tai käyttää päiväkodin jos löytyy) tunnustelupusseja joissa olisi eri muotoisia, kokoisia ja tuntuisia esineitä ja lapset voisivat tunnustella niitä silmät kiinni. Pusseissa voisi olla kankaan paloja, marmorikuulia, helmiä, legopalikoita, pumpulia ja klemmareita tai muita pieniä esineitä kuten leluja.
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
Kaikissa kulttuureissa taiteellinen kokeminen kuuluu ihmisyyteen Lapsi voi ilmaista itseään ja tunteitaan taiteen ja leikin avulla ja niistä lapsi voi saada myös mielihyvää sekä iloa. Taide auttaa lasta samaistumaan ja se laukaisee jännitystä sekä ahdistusta.
Päiväkodissa on tärkeää mahdollistaa, että lapsi pystyy toteuttamaan itseään monipuolisesti. Lapsen täytyy pystyä päiväkodissa kokeilemaan muun muassa kuvallisen, kielellisen ja musiikillisen ilmaisun työmenetelmiin sekä välineisiin. Omaehtoinen työskentely eri välineillä ja materiaaleilla tulee ottaa päiväkodissa huomioon ja mahdollistaa lapselle.
Kasvattajan täytyy luoda lapselle mahdolliseksi taidekokemuksia jokapäiväisiinkin arkipäivän tilanteisiin kuten päivittäisissä toimissa ja leikeissä. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen mahdollistetaan päiväkodissa usein kattavasti esimerkiksi liittämällä liikunnan ja musiikillisen ilmaisun tai musiikin ja kuvallisen ilmaisun.
Top-jaksolla voisin lasten kanssa kokeilla sokerimaalausta tai muovailua muovailuvahasta taikka taikataikinasta. Taikataikinasta lapset voisivat kokeilla millaisia muotoja saavat aikaan (pallo, neliö, kolmio, pötkylä). Sokerimaalaamisessa tulee ottaa huomioon että lapset innostuessaan sotkevat roiskimalla maalia, joten toteutetaan mahdollisuuksien mukaan wc- tiloissa. Taustalla voisi soida hiljaisella musiikkia, ja lapset voisivat työskennellä pienemmissä erissä/pienryhmissä, jotta vältytään liialliselta sekamelskalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti