FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN

Karkeamotoriikka tarkoittaa suurten lihasten hallintaa ja liikkumiseen tarvittavaa lihasten koordinaatiokykyä.

Esimerkiksi yhdellä jalalla seisominen, pallon potkaiseminen ja kiinni ottaminen ovat karkeamototorisia toimintoja.

Hieno motoriikalla tarkoitetaan pienten lihasten hallintaa. Tällaista toimintaa on esimerkiksi pinsettiotteen käyttäminen, lusikalla syöminen ja piirtäminen.

1-3v:

Hienomotoriikka:

Kirjan sivujen kääntäminen, 2-3 palikan pinoaminen, kynillä raapustaminen ja piirtäminen, lankaan suurien helmien pujottaminen, palapelien tekeminen, isoista legoista tornien rakentaminen.

Karkeamotoriikka:

Käveleminen itsenäisesti, portaiden käveleminen, lattialta esineiden poimiminen, pieneen tuoliin istuminen, isoon tuoliin kiipeäminen ja istuminen, juokseminen, kolmipyöräisellä polkeminen, liukumäen laskeminen, yhdellä jalalla seisominen, varpailla käveleminen, kiipeileminen.

Lasta tulee innostaa käyttämään molempia käsiään käsittelemällä lasta kiinnostavia esineitä esimerkiksi pallon kieritteleminen, palikkatornien kokoaminen tai lapsen kanssa kärryjen työntäminen. Lapsen kanssa voi piirtää ja häntä voi opastaa syömään itsenäisesti lusikalla. Lasta tulee ohjata kävelemään takaperin ja sivuttain pitämällä käsistä kiinni, ettei lapsi kaadu ja satuta itseään.

3-5v:

Hienomotoriikka:

Pienien helmien pujottaminen, saksien kanssa leikkaaminen, paperinpalojen liimaaminen, pienien palapelien kokoaminen, pullon korkin kiinni ruuvaaminen, suoraa viivaa pitkin leikkaaminen.

Karkeamotoriikka:

Takaperin ja sivuttain käveleminen, tennispallon heittäminen, pallon potkiminen, tangosta käsillä riippuminen, keinussa vauhdin ottaminen, taaksepäin hyppiminen, laukkaaminen, pallon kiinniottaminen, puomilla kävely.

Lapsen kanssa voi leikkiä yksinkertaisia liikunnallisia leikkejä joissa tehdään jokin tietty asia. Leikkeihin voi yhdistää myös jonkinlaisen lorun tai tarinan ja lapsen täytyy hypellä kuin pupu tai tallustaa kuin karhu. Lapselle voi rakentaa taitoradan jossa voidaan esimerkiksi hypellä yhdellä jalalla ja kävellä puomilla.

5-6v:

Hienomotoriikka:

Hahmojen muovailu, osaa liimata, teroittimen ja nitojan käyttäminen, vasaralla naulan lyöminen pehmeään puuhun.

Karkeamotoriikka:

Uimisen, hiihtämisen ja luistelun harjoittelu, pallon lyöminen mailalla, narun hyppiminen, polkupyörällä ajaminen ilman apupyöriä.

Lapset voivat leikkiä erilaisia sääntöleikkejä kuten pöytäpelejä, hippaa tai matkimispelejä. Lasta tulee myös kannustaa erilaisiin tasapainoa vaativien lajien pariin kuten luistelemaan ja ajamaan polkupyörällä.

Lapsen kielellinen kehitys ja sen tukeminen

1-3v:
Lapsi alkaa ymmärtää kieltä ensimmäisen elin vuoden lopussa ja eleet ovat ilmaisun tukena vahvasti. Ensimmäiset merkitykselliset sanat tulevat 1-1,5 vuoden iässä. 1,5 vuoden iässä lapsi osaa noin 10-50 sanaa, mutta ymmärtää paljon enemmän kuin osaa sitä itse tuottaa.
2-3 vuoden iässä lapsella alkaa kyselykausi. Tällöin lapsi muodostaa lyhyitä lauseita, toistaa kuulemaansa ja puhe on takeltelevaa.

Kielellistä kehitystä tuetaan erilaiset kuvat, lorut, laulut, esineiden nimeäminen, asioiden toistaminen ja yhdessä lukeminen, yhdessä lapsen kanssa keskusteleminen.

3-5v:

Lapsi ymmärtää 3-4 vuoden iässä yksinkertaisia ohjeita, kertomuksia ja kehotuksia sekä kysymys- kielto ja käskylauseita. Lapsi osaa myös noin 4-5 sanan lauseita ja puhe on lähes kokonaan selkeää. Äänteistä saattaa puuttua osa tai ne saattavat korvautua jotenkin.

4-5v lapsien ajanilmaisu ja paikanilmaisu kehittyy, lapsi alkaa käyttämään adjektiiveja ja lauseiden rakenne kehittyy ja lapsi alkaa taivuttaa sanoja.

Kielellistä kehitystä voi tukea lukemalla yhdessä lapsen kanssa, keskustelemalla lapsen kanssa esim. kirjasta, ilmein ja elein tukemalla, rooli-, laulu-, loruleikeillä.

5-6v:

Lapsen puhe on selkeää ja hän hallitsee kielioppia, osaa luetella esineitä ja asioita, ymmärtää moni käsitteitä.

Kielellistä kehitystä voi tukea erilaisien sanapelien pelaamisella, lapselta kyseleminen, lukeminen, aakkosten harjoittelu ja oman nimen kirjoittaminen.

Sosiaalinen kehitys:

1-3v

Lapsi voi jo osoittaa myötätuntoa muita kohtaan. Hänen on kuitenkin vaikea ottaa huomioon ja ymmärtää toisten ihmisten ajatuksia ja tunteita. Lapsi alkaa kahden vuoden iässä usein matkia leikeissään vanhempiaan tai muita lapsia.
Lähestyessään 3-vuotispäiväänsä lapsi pystyy jo jonkin verran paremmin tunnistamaan, tiedostamaan ja ottamaan huomioon toisten tunteita. Lapsi saattaa esim. lohduttaa, jos jollakulla on paha mieli.

Lapsi ei leiki vielä 1-3 vuoden iässä paljoa muiden lasten kanssa/leikkii muiden kanssa rinnatusten joten lapsen kanssa voisi touhuta jotain missä hänkin voisi auttaa kuten leipominen yhdessä, laulujen ja lorujen yhdessä toistaminen. Se tuo lapselle iloa ja se on lapsen kehitykselle hyväksi.

3-5v

Sosiaaliset taidot hioutuvat 3 vuotiaana, eikä yhteisleikki läheskään aina onnistu. Riitatilanteissa lapsi voi olla aggressiivinen: huutaa, haukkua ja käydä jopa käsiksi. Lapsen kanssa kannattaa harjoitella sosiaalisia taitoja.

4-vuotias nauttii saman ikäisten lasten seurasta. Tunteita on vielä vaikea hallita, ja lapsi voi joskus olla leikeissään aggressiivinen, huutaa ja töniä.

Vuorovaikutustaitoja voi tukea ohjaamalla lasta leikkimään muiden lasten kanssa tai pelaamalla lasten kanssa jotain peliä yhdessä. Lasta kannattaa myös kannustaa käyttämään omaa mielikuvitustaan tällaisia leikkejä löytyy esimerkiksi mll.fi sivuilta.

5-6v

Kaverit ovat usein 5-vuotiaalle tärkeitä, hänellä voi olla jo joitain erityisen hyviä ystäviä. Etenkin tytöillä saattaa olla paras ystävä. He osaavat neuvotella asioista, joustaa tarpeen mukaan ja pukea tunteitaan sanoiksi. Kavereiden kanssa ei tule enää niin helposti riitaa.

6-vuotias haluaa irrottautua vanhemmistaan, mutta on heistä edelleen monella tavalla riippuvainen. Tämä voi aiheuttaa ristiriitaista oloa ja tunteiden ailahtelua.

Lapset voivat harjoitella vuorovaikutustaitoja pelien avulla kuten lautapelit ja kotileikit. Leikkeihin voi tuoda erilaista rekvisiittaa joka saa lasten mielikuvituksen laukkaamaan.

Temperamentti piirteet ja niiden kuvaukset:

Mieliala; Positiivinen ja negatiivinen

Rytmisyys; Biologinen rytmi ja säännöllisyys

Lähestyminen ja vetäytyminen; Muiden ihmisten seuraan hakeutuminen/ yksin oleminen tai tuttujen kanssa oleminen

Sopeutuminen; Muutoksiin suhtautuminen

Sinnikkyys ja lyhytjännitteisyys; Tehtävän loppuun saaminen

Intensiivisyys; Tunteiden näyttäminen

Aktiivisuus; Kuinka lapsi liikkuu ja tekee asioita

Keskittyminen ja tarkkaavaisuus; Häiriintyvyys

Herkkyys; Kuinka lapsi aistii muiden tunnetiloja ja kuinka herkkä on ulkoisille ja sisäisille asioille.